Siivoilua

Vaikka olin raahautunut tallille silmät sikkurassa ja leukapielet haukottelemisesta jäykkänä (olin valvonut pieniä tunnin tirsoja lukuunottamatta suunnilleen kaksi vuorokautta parin päivän päästä saapuvan uuden koiramme aiheuttaman jännityksen ja yksinkertaisesti jonkin ihmeellisen valvomishalun takia), väsymys oli haihtunut siinä silmänräpäyksessä, kun pihalla vastaan kävellyt Amar oli tokaissut moikkaamisen jälkeen: "Niin muuten, Gnomzu, tiesitkö että meiän hevoskatras laajeni 31. päivä suokkiori Nutulla, ja tulee laajenemaan vielä ainakin yhdellä jäsenellä jos kaikki menee hyvin, sillä Aikku astutettiin Epulla."

Niinpä meikäläinen oli yhdessä hujauksessa nojaamassa Nutun tarhan vierellä kieli pitkänä. Upea hevonen, huoahtelin töllistellessäni nuoren oripojan temmellystä tarhassa. Vihelsin kimeästi ja ojensin varovaisesti käteni aidan yli. Talviauringon kimmeltäessä orin kullanvärisissä jouhissa kun se ravasi luokseni. "Moi, komistus", kujersin Nutun nuuhkiessa kämmenselkääni. Se hieroi ylähuultaan kyynärtaipeeseeni ja pärskähti tyytyväisenä, kun rapsutin sen turpaa. Minua nauratti.

Olisin voinut jäädä tunneiksi Nutun seuraksi, mutta pikainen vilkaisu kännykän näyttöön kertoi, että oli aika viedä Aikku ulkoilemaan. Harpoin lumisen pihan yli sisälle talliin. "Heissan, kullannuppu. Oliko ikävä?" luikahdin karsinaan hymy huulillani ja riimu ja -naru mukanani. Aikku nuuhki minut läpikotaisin ja tuhisi pettyneenä, kun ei harmikseen löytänyt namin namia kätköistäni. Olin unohtanut tunkea niitä taskuihin kotona. Harjasin tamman nopeasti läpi. "Sulle tulee kuulemma taas varsa. Tosi ihanaa!" lepertelin ja taputin Aikun kylkeä. Suukotettuani suomirouvan samettista turpaa heitin sen leveään, kiiltävään selkään ulkoiluloimen, laitoin kaikki remelit kiinni, sujautin riimun sen hienopiirteiseen päähän, kiinnitin riimunarun ja lähdin ulos Aikun tallustellessa tottelevaisena perässä.

"Hus", käskin tomerasti tarhan portille ravannutta Ranea. Huiskautin hieman kättäni ruunikon suuntaan, jolloin se lönkytti kauemmas harja hulmuten. Avasin portin, talutin hoidokkini aitojen sisäpuolelle ja suljin sitten portin. Kävelin Aikun kanssa keskemmälle tarhaa - se oli ainakin minulle hieman vaikea prosessi, sillä lunta oli melkein reiden puoliväliin asti. Silitin hellästi tamman otsaa ja irrotin sitten riimunarun. Kompuroin taaksepäin kun Aikku heitteli päätään ja ampaisi eteenpäin kuin tykinkuula. Katselin sen riemukasta, lunta pöllyttävää kiitopukkilaukkaa hymyillen.

Talsin takaisin talliin ja pistin tamman päiväsapuskat turpoamaan. Nojauduin Aikun karsinan ovea vasten miettimään, mitä seuraavaksi. Lopulta totesin hyväksi ajatukseksi sen, että huoltaisin Aikun varusteet ja putsailisin muutenkin paikkoja. Otin satulahuovan irti satulasta, harjasin siitä irtokarvat ja pintaliat, kastelin sen letkulla ja hankasin sitä saippualla. Lopuksi huuhdoin saippuan pois ja vein huovan kuivumaan. Sen jälkeen hain satulasaippuaa, ämpärillisen vettä, kaksi kappaletta pesusieniä, jäykkähjaksisen harjan sekä pyyhkeen ja kävin istumaan varustehuoneen nurkassa kököttävän suojalaatikon päälle satula sylissäni. Irroitin satulavyön, harjasin kuran ja irtokarvat poisja asetin sen Aikun satulalle varatulle telineelle. Hieroin liat pois jalustimista ja -hihnoista kuivaten ne sitten pyyhkeellä. Puhdistin satulan mikroskooppisen tarkasti, kunnes se kiilsi hienoisesti ja nahka tuntui melko notkealta sormissani. Pyyhkäisin vielä enimmän kosteuden pois pyyhkeellä ja asetin satulankin telineelle.

Sieppasin suitset käteeni ja upotin kuolaimet ämpärin lämpimään veteen hiljaa hyräillen. Raaputin kuolaimiin kuivuneen kuolan ja muun mönjän irti peukalonkynnelläni. Kuivasin kuolaimet ja pyyhin suitset kostealla sienellä. Sitten purin suitset osiin ja pesin ne joka paikasta satulasaippualla. Lopuksi rasvasin suitsien nahkaosat ja kokosin ne taas. Kiinnitin satulavyön sekä hakemani uuden, puhtaan satulahuovan satulaan. Ai että, kyllä tuli hyvä olo kun katselin Aikun kiiltäviä varusteita!

Hankasin mudan pois Aikun suojista ja pinteleistä jotka käärin siististi. Puunasin suomipollen juoma-automaatin, ruokakaukalon ja suolakiven pidikkeen puhtaaksi sienellä. Pesin myös Aikun harjat. Yhden aikoihin hain Aikun sisälle, harjasin sen ja riisuin siltä loimen jättäen sen sitten ahmimaan ruokaansa. Astelin toimistoon, kävin pikaisesti vessassa ja istahdin kaapistani kaivamieni eväiden kanssa suuren pirttipöydän ääreen Wonderin viereen. Juttelimme niitä näitä, söimme ja lepäilimme. Kello tuli kaksi, jolloin vein Aikun takaisin ulos.

Jatkoin vielä siivousrojektiani. Järjestin nimittäin hoitajankaappini, siivosin Aikun karsinan, ja kärrättyäni lannat pois harjasin tallikäytävän puhtaaksi heinänkorsista, lumikökkäreistä ja multapaakuista. Käväisin myös taas moikkaamassa Nuttua. Kellon lyödessä kolmea olisin niin kovin mielelläni jäänyt vielä tallille ja liikuttanut Aikunkin, mutta porukat odottivat minua kotiin, meillä kun oli vähän häslinkiä kotosalla. Niinpä lähdin tallustelemaan kotiin päin tyytyväisenä kaikesta, mitä olin päivän aikana tehnyt ja tyytymättömänä siitä, että olisin halunnut jäädä pitemmäksi aikaa.

~ Gnomzu