hoitotarina Hali 20.2.12

Lunta tuiskutti taivaalta, kun saapastelin kohti tallia. Tien vieressä olevassa tarhassa seisoi kaksi paksuun talvikarvaan sonnustautunutta Suomenhevosta, jotka hörähtivät oitis kuullessaan askelia tieltä. Hymyilin hevosille ja jatkoin matkaani.

Päästyäni tallipihalle naurahdin huvittuneena katsellessani Halin menoa pitkin lumista tarhaa. Pystyharjainen Eestinhevosori Hali nautti täysin siemauksin raikkaasta talvisäästä ja loputtomasta lumentulosta. Kävin nopeasti tervehtimässä ponia, kunnes menin sisälle talliin siivoamaan Halin karsinaa.

Saatuani lannat kerättyä ja tuotua lisää turvetta, hain Halin varusteet valmiiksi karsinan ulkopuolelle. Juuri kun olin tarttumassa riimunvarteen, kuulin Amarin huudahduksen takaani.
- Hei Wonder!
- Hei Amar!
- Kiinnostaisiko sinua osallistua tunnin päästä olevalle estetunnille? Olin luvannut pitää kahdelle ratsastajalle estetunnin, mutta valitettavasti toinen heistä on sairastunut, eikä pääse tulemaan. Olisi sääli perua toisenkin ratsastajan tunti, mutten oikein viitsisi pitää vain yhdelle tuntia?
- Voi totta kai! Ilman muuta me tulemme Halin kanssa.
- Hienoa! Tunnin päästä sitten maneesissa.
Amar palasi takaisin töidensä touhuun ja minä lähdin iloisesti hyppelehtien noutamaan ponia talliin. Miten hauskaa meillä tulisikaan olemaan!

Talutettuani Halin talliin ryhdyin oitis harjaamaan ponin takkuista karvaa. Ori oli käyttänyt tilaisuuden hyväkseen ja piehtaroinut itsensä paraati kuntoon, niin että lumi ja lumen alta tuleva hiekka olivat sekoittuneet pojan karvan joukkoon. Huokaisin huvittuneena, tartuin sukaan ja annoin lialle kyytiä.

Puolen tunnin puunauksen tuloksena Halin karva kiilteli auringon säteiden leikitellessä sen selän päällä. Puhdistin vielä kaviot hakaten tilsat pois ja harjaten ne kuntoon, katsoin myös, että hokit olivat tarpeeksi kireällä. En viitsinyt vielä heittää Halin selkään varusteita, joten selvitin sen hännän ja harjan takuista ja letitin häntään pienen letin. Tyytyväisenä vilkaisin kelloa ja satuloin ponin. Painettuani kypärän päähäni ja vedettyäni hanskat käsiini, talutin Halin toisen ratsukon perässä maneesiin.

Noustuani ratsaille ja siirryttyämme kiertämään kaviouraa, vilkaisin toista ratsukkoa. Hevonen oli hieman Halia pienempi, mutta selvästi reipas ja vilkas poni, luultavasti rodultaan New forest. Ratsastaja oli ryhdikäs tyttö, jonka huulilta paistoi ystävällinen hymy.
- Hei. Minä olen Jenna ja tässä on ponini Sami.
- Hei! Minä olen Wonder ja Halin varmaan jo tunnetkin.

Juttelimme hevosista ja tulevasta tunnista, kunnes Amar saapui paikalle.
- Anteeksi, että olen myöhässä. Ottakaa vain ohjat käteen ja ruvetkaa keventelemään.
Kokosin Halin kanssa ohjat ja kehotin sen raviin. Teimme verryttelyssä paljon ympyröitä ja kaarroksia, sekä temponmuunnoksia. Amar kokosi esteitä maneesiin ja piti samalla silmällä ratsastustamme.
- Wonder parempi ulko-ohjantuki ja leikittele sisäohjalla, päättäväinen ratsastus kulmissa.
- Jenna hillitse hieman Samia. Enemmän voltteja ja vaikka myös nopeita käyntiin siirtymisiä.

Nostettuamme muutamat laukat lähdimme tulemaan Amarin rakentamaan kavaletti sarjaa, joka oli pääty-ympyrällä.
- Pysytään koko ajan ympyrällä ja tullaan näitä kavaletteja.
- Wonder muista keskelle estettä ja reipas laukka.
- Jenna ota pidäte, ennen kavalettia ja muista ratsastaa laukkaa muualla ympyrällä.

Loikimme kahden laukka-askeleen välein laitettujen kolmen kaveltin ylitse reippaassa laukassa. Kaviot kumisivat maneesin hiekkaa vasten ja hevoset pärskivät. Kun olimme tulleet harjoitusta jonkin aikaa, vaihdoimme suunnan ja tulimme samaa harjoitusta 40cm esteiden kanssa.
- Wonder pohkeet kiinni ja tiivis istunta.

Hiki alkoi nousta niin hevosten kuin ratsastajienkin ihon pintaan. Pian Amar antoi vielä viimeiset vinkit tämän tehtävän saralta ja kehotti meitä ottamaan käyntiin ja kävelemään vapain ohjin koko uralla. Sillä välin kun me kävelimme, hän mietti seuraavan harjoituksen.
- Okei, seuraavaksi tullaan tämä ristikko sarja niin että lähestytään ravissa ja jatketaan sarja laukassa.
Nyökkäsimme hyväksymisen merkiksi ja kannustimme ratsumme raviin. Ravasimme Halin kanssa kohti sarjaa. Kevensin rauhallisesti, loikkasimme ensimmäisen 40cm esteen ylitse ja jatkoimme laukassa. Ensimmäisen ja toisen esteen väli oli kolme laukkaa. Toinen este oli 60cm korkea ja sen Hali selvitti hienosti. Maiskautin ja lähestyimme viimeistä 70cm korkeaa estettä. Myötäsin hieman, olin valmiina vaihtamaan laukan ja sitten jatkoimme myötälaukassa esteiden jälkeen.

- Hyvä Wonder! Hyvä tahti ja tuntuma. Muista nousta heti esteen jälkeen pystyyn, älä jää etukumaraan.
- Sitten Jenna ja Sami.
Vauhdikas punarautias Sami-poni kulki ratsastajansa alla hienosti ja loikkasi ensimmäisen esteen yli vauhdikkaasti. Kun Jenna ja Sami olivat suorittaneet esteet, tulimme vielä toistamiseen. Sen jälkeen vaihdoimme suunnan ja kokeilimme 80cm korkeaa muuria.

Minä ja Hali aloitimme. Haimme laukan kuntoon ympyrällä ja lähdimme lähestymään estettä reippaassa laukassa. Pidin ohjat tuntumalla ja ratsastin hevosta ns. ylös- ja eteenpäin. Vaikka yritin pitää pohkeet lähellä ja kannustaa hevosta, Hali kieltäytyi aivan esteen juureen. Olin lähellä lentää satulasta, mutta sain juuri ja juuri pidettyä itseni selässä.
- Heti uudelleen, pieni voltti ja määrätietoiset avut!
Keräsin uudelleen ponin apujeni väliin ja lähdin entistä määrätietoisemmin ratsastamaan hevosta eteenpäin. Lähestyimme uudelleen muuria, huomasin heti Halista, ettei sillä ollut aikomuksenaan hypätä. Niinpä kumautin pohkeeni orin kylkiin ja maiskautin reippaasti. Halille ei jäänyt paljoa vaihtoehtoja, joten se ampaisi hyppyyn ja liisi jykevän muurin yli hienosti.
- Hyvä Wonder ja Hali! Taputa!
Kiitin hevosta hurjasti ja katsoin kuinka Jenna ohjasi Samin esteelle. Sami loikkasi siistillä hypyllä esteen yli ja heitti hieman takapäätäänkin ilmaan innostuksissaan.
- Hyvä Jenna ja Sami!
- Seuraavaksi tullaan tämä okseri ja jatketaan linjaa pitkin pystylle.

Onneksi esteet olivat alle 80cm, joten pystyin hyvillä mielin kannustamaan ponin vauhtiin. Okserilla vauhtia oli hieman liian vähän, joten Hali kieltäytyi tyystin hyppäämästä.
- Wonder! Kunnon lähestyminen, reippaampi vauhtia ja pohkeet kiinni.
Teimme uuden lähestymisen ja nyt muistin ratsastaa laukan pidemmäksi ja reippaammaksi. Kun hyvä vauhti ja rytmi löytyivät, Hali hyppäsi mielellään. Nousin heti pystyyn esteiden jälkeen ja kirmasimme kohti pystyestettä. Ponnistus tuli hieman juureen, mutta sinnikkäästi Hali pomppasi hyppyyn ja selvitti esteet virheittä.
- Muista Wonder pidäte ennen hyppyä, jotta saisitte hyvän ponnistuspaikan. Jos este olisi ollut isompi, ette olisi välttämättä selvinneet siitä.

Nyökkäsin ja ravasimme uralle. Kävelimme taas hetken ja kokosimme hetken kuluttua ratsut viimeiseen harjoitukseen, rataharjoitukseen.
- Okei olisiko teille Wonder hyvä 70-80cm?
- Joo, se kuulostaa hyvältä.
- Okei, entä Jenna ja Sami? Olisiko 100cm sopiva?
- Juu, se on oikein hyvä.
- Selvä, Wonder ja Hali aloittavat.

Amar selosti radan ja sitten oli meidän vuoromme. Kannustin Halin matkaan ja lähdimme lähestymään ensimmäistä pystyestettä. Pidin hyvän tuntuman, pohkeet kiinni hevosessa ja ratsastin määrätietoisesti. Hali ylitti reippaalla hypyllä ensimmäisen esteen ja kaartoi käskystäni oikealle. Suoritimme seuraavaksi okserin ja lähdimme lähestymään muuria. Nyt muistin olla tarkkana ja Hali ylittikin esteen reippaasti, kun vain hieman puristin pohkeillani. Jatkoimme laukkaa, teimme pienen kaarteen ja tulimme sarjan. Sarja sujui hyvin ja enää oli jäljellä viimeinen este. Loikkasimme pystyesteen yli reippaasti ja siirryimme pikku hiljaa raviin.
- Oikein hyvä Wonder! Muurilla muistit hyvin pitää pohkeet lähellä. Sarja oli hieman vauhdikas, mutta sujui muuten ihan mukavasti. Sitten Jenna!

Kun esteet oli nostettu, oli Jennan ja Samin vuoro. Ratsukko veti vauhdikkaan radan, jossa oli kumminkin ponnistuspaikat ja hypyt kohdillaan. Ratsukko kuunteli palautteen Amarilta ja sitten oli aika siirtyä loppuverryttelyihin.

Kun olimme saaneet hengästyneet ratsut tyyntymään, menimme kaartoon ja laskeuduimme ratsailta. Veimme hevoset talliin, hoidimme ne huolella ja jätimme kuivumaan loimet selässä talliin. Menin kiittämään Amaria ja maksamaan tuntini. Sitten lähdin kotiin.

~ Wonder