maanantai 27. syyskuuta 2010

Aikun ensimmäinen kisasijoitus!

Oli ehtinyt kulua jo lähes kuukauden päivät Ainottaren ihka ensimmäisistä kilpailuista, eikä tamma ollut uudestaan päässyt esittelemään taitojaan yleisön eteen. Olikin siis korkea aika vihdoin 27.9. pakata taas Ainotar ja Smigrende kuljetusautoon ja huristella Jennin tallille läpi ankean tihkusateen ja puuskittaisen tuulen.

Edellisissä kisoissa kouluosuus ei Aikun keskittymisvaikeuksien vuoksi ollut mennyt kovin hääppöisesti, mutta tänään tamma oli jo paljon enemmän oma itsensä - osittain ainakin kiitos varmasti kuuluu hyvin pitkälle ja perusteelliselle verryttelylle. Kentän pohja tosin oli ainaisesta sateesta johtuen vähän liejuinen ja sai molemmat tammat hitusen varovaisiksi, mutta ehkä se olikin hyvä juttu ettei vauhti ainakaan turhia noussut.

Tarkkuusosuuskin sujui paremmin kuin viimeksi, vauhtia oli jälleen ainakin osittain pohjan ansiosta hitusen vähemmän ja sen ansiosta myös pallot pysyivät tötsien päällä paljon paremmin. Alkuun Aikku ei olisi meinannut olla edes ihan niin reipas kuin olisin halunnut, mutta Keenan innokkuus veti onneksi nuoremmankin tamman lopulta mukaansa.

Kestävyysosuudella tuli kuitenkin taas viiletettyä vauhdilla, siellä ei satunnaiset mutakot haitanneet! Raviosuuksilla vauhti oli sentään hiukan maltillisempaa, ei mitään kauheaa kiitoravia tällä kertaa. Mutta laukatessa sitten todella laukattiin, ja sain käytellä reilustikin puolipidätteitä aina ennen porteista kulkuja, kumpareiden päältä laskeutumisia, kahluuosuuksia.. Ja kieltämättä välillä vauhti lähes hirvittikin, pohja kun ei maastossakaan ollut mikään erinomainen.

Maalissa oli siis jälleen kerran kaksi hikistä ja tällä kertaa myös kuraista hevosta ja erittäin kurainen ohjastajansa. Hevoset saivat kurjan sään vuoksi loimet niskaansa, mutta traileriin en niitä vielä voinut laittaa, koska sijoituksemme oli ennen kestävyysosuutta ollut niin hyvä että kannatti toiveikkaana odotella palkintojenjakoa..

Eikä sitä turhaan odotettukaan: lopullinen sijoituksemme oli kolmas viidestätoista valjakosta! Kisat olivat siis menneet paremmin kuin osasin etukäteen kuvitellakaan, en olisi ikinä uskonut jos joku olisi väittänyt että Aikku saisi heti toisista kisoistaan ruusukkeen! Mutta niin vain kävin, ja kunniakierroksella vedettiinkin sitten sen mukaisella vauhdilla..

~ Amar

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti