Aurinko ei ole näyttäytynyt muutamaan päivään ja tallipiha, kuten tarhatkin, ovat silkkaa kuramössöä. Hevosetkaan eivät riehua tarhoissa tuttuun malliin, vaan mököttävät katosten suojissa ja nostelevat kinttujaan mielenosoituksellisen korkealle kun niiden pitää rämpiä tallista mutakkoon - toiseen suuntaan vauhti onkin huomattavasti reippaampaa ja kumisaappain varustautunut taluttaja saa olla varovainen ettei kohta makaa rähmällään ihanaisessa liejussa!
Kentällä tai maastossa ei voi kuvitellakaan ratsastavansa, eikä askellajibaanakaan ole kehuttavassa kunnossa. Olen vähän pohtinut kilpailujen järjestämistä ensi kuun alkupuolella, mutta jos tällainen sää jatkuu niin eihän tänne kehtaa ketään kutsua! Maneesi on tällä hetkellä ainut kuviteltavissa oleva liikutuspaikka ja siksi täydellisen ylibuukattu.. Hevosten liikutuksetkin pitää päättää ja miettiä tarkkaan, koska aamupäivällä pitäisi ratsastaa hevoset joilla ei hypätä jotta hyppyhevosten esteet eivät olisi koulua treenaavien hummien tiellä, hohhoj.
Erityisesti Ainokki ei ole yhtään ilahtunut syksyisestä vetisyydestä ja riehuu aina iloissaan päästessään maneesiin laukkailemaan, eikä siinä tohinassa tahtoisin treenauksesta tulla oikein mitään. Nätisti neiti kuitenkin jo kulkee riimunnarussa emänsä vierellä sitten kun on suurimmat energiansa saanut purettua :)
Toivotaan kuitenkin että tällainen harmaa sadesää vähän hellittäisi jo jotta pääsisi nauttimaan värien vuodenajasta eikä hevosten jalkoja tarvitsisi pestä joka ikinen kerta kun niitä ottaa sisään! Myös sadeloimien pukeminen, riisuminen ja kuivattaminen on tylsää puuhaa...
~ Amar
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti