halloweentapahtumailta Wonderin & Karosin silmin ja tunnelmin..

(tapahtuma johon tarina liittyy)

Pimeä tie, kaukana takana näen viimeisen katulampun sammuvan aivan yht´äkkiä. Metsästä kuulen tuulen suhinaa ja edessä näin tumman hahmon hiljaa lähestyvän. Selkääni pitkin laskeutuvat kylmät väreet. Hiukseni hulmahtavat kylmässä tuulessa ja samassa viereisen ladon kätköistä kuuluu aavemainen ulina. Säpsähdän ja käännähdän ympäri. Musta kissa loikkaa ladosta ulos ja juoksee sihisten pois. Pinkaisen juoksuun!

Kun tallipiha häämöttää edessäni, pysähdyn viimein haukkomaan happea. Aavemainen piha seisoo edessäni, kurpitsa lyhdyt valaisevat heikosti tietäni kohti maneesia. Lepakoiden varjot maneesin seinää vasten saavat sydämeni hakkaamaan hullunlailla. Kiirehdin tallinovelle ja vetäisen oven auki. Kiljaisen!

Pelottavaan noita asuun pukeutunut Amar väläyttää veriset tekohampaat näkyville ja nauraa kuin häijy noita-akka.
- Sinä säikäytit minut! Huudahdan ja vedän oven perässäni kiinni.
- Hahhaa! Karmivaa Halloweeniä Wonder! Amar toivottaa.

Hetken juttutuokion jälkeen jatkan matkaani kohti toimistoa. Kuulen käytävälle asti toimiston karmivan hitaan ja synkän musiikin. Astun toimistoon ja saan kasvoilleni ison mustan lepakon ruumiin. Jätän nopeasti kaamean elukan taakseni ja loikkaan kynnyksen yli mustaksi verhoiltuun huoneeseen. Muutamat tallitytöt toivottavat minut tervetulleeksi ja ottavat vastaan tuomiseni: lakritsi kuorrutuksella kuorrutetun kakun, jonka koristeina ovat pienet kurpitsa palat ja häijyt lepakot. Kaadan isoon mustaksi maalattuun muovimukiin veren näköistä halloween-boolia ja käteeni nappaan pienen hämähäkkipikkuleivän. Liityn muiden juhlijoiden seuraan ja maistelen maukasta pikkuleipää.

Amar toivottaa pian kaikki yhteistuumin tervetulleeksi, kertoo illan tapahtumasta tarkemmin ja antaa tallityttöjen lukea kaamean halloween kertomuksen. Kertomuksen päätteeksi tallin ovi rämähtää selkosen selälleen ja sisään astelee mustiin pukeutunut Ulrika. Sydämeni hakkaa taas muutaman minuutin ajan hullunlailla, kunnes rauhoitun. Useat vieraat ja kävijät jatkavat vielä juhlintaa, mutta minä pujahdan tallin puolelle. Karos on vielä pukematta.

Kävelen pimeän käytävän poikki ja seisahdun orin karsinalle. Karos katsoo minua tummilla silmillään ja seisoo edessäni isona ja jykevänä.
- Hyvää Halloweeniä herraseni, kuiskaan ja silitän orin turpaa. Karos päästää ilmoilleen kovaäänisen ja aavemaisen hirnunnan ja paiskaa kavionsa vasten betonilattiaa.
- Shh! Karos! kuiskaan ja vilkuilen ympärilleni. Hipsin satulahuoneeseen, jota kuunvalo valaisee aavemaisesti. Nappaan aiemmin päivällä tuomani muovipussin, satulan, suitset ja harjat. Palaan orin karsinalle ja painan noitahattuani tiukemmin vasten päätäni. Sidon Karosin ripeästi kiinni ja suin sen huolellisesti. Himmeässä valaistuksessa työskenteleminen on hieman pelottavaa, mutta samalla kiehtovaa. Suittuani hevosen, tarkistan sen kaviot ja käärin oranssit pintelit jalkoihin. Kaivan muovipussista eilen ostamani oranssin ratsastusloimen, jonka levitän ratsun selkään. Kiinnitän sen huolellisesti, satuloin hevosen ja pistän vielä loput remmit kiinni. Asetan oranssinvärisen kaulakappaleen paikoilleen ja sujautan korvat sisään oranssiin korvahuppuun. Suitset pujotan orin päähän ja taputan hevosta nopeasti. Koristelen vielä suitset oransseilla heijastinremmeillä ja pelottavilla pienillä lepakkokoristeilla. Varmistan että koristeet pysyvät paikoillaan ja sujautan viimeiset heijastimet vielä häntään ja satulaan. Täysin oransseihin ”pukeutunut” uljas kurpitsaratsuni, päästää ilmoilleen vielä yhden hirnahduksen ennen kuin astumme käytävälle. Näen kuinka hevosia on ilmestynyt verryttely alueelle ja ihmisiä lappaa sisälle maneesiin suurina laumoina. Ennen kuin pujahdamme viileään halloween iltaan, varmistan hevosen ja oman asustuksen, pitäen erityistä huolta siitä ettei asuste rajoita Karosin liikkumista. Itselläni on tänä karmivana iltana päälläni itse tehty noita-asu. Päässäni minulla on noitahattu, jonka alla ratsastuskypärä. Kypärän alta pilkottaa runsaan peruukin tumma tukka, joka valahtaa alas hartioilleni. Kasvoni ovat kalpeaksi värjätyt ja silmät tummat ja hehkuvan punaiset. Päälläni liehuu musta viitta ja jaloissani minulla on tummat ratsastussaappaat, lepakko koristein sekä pelottavan hohtavat kannukset. Vedän viittaa tiukemmin ylleni ja talutan hevosen kohti kurpitsa pihaa.

Kun pääsemme Karosin kanssa pihalle, pujottelemme kurpitsa polkua pitkin kentälle. Kisat ovat alkamassa jännittävissä tunnelmissa. Kuulen Amarin kuulutuksen. Hän kertoo kisojen ideasta ja suorittamismahdollisuuksista, sekä kehottaa ihmisiä nauttimaan karmivasta tunnelmasta. Ihmiset taputtavat käsiään ja hyytävä musiikki laitetaan soimaan. Nousen ratsaille ja lähdemme kävelemään Karosin kanssa kenttää ympäri. Me ehdimme huolellisesti verryttelemään, koska kisaajia on melko paljon.

Sujautan kämmeneni hevosen harjan joukkoon ja taputan sitä hiljaa. Metsästä loistaa aavemainen kuunvalaistus, joka saa pelottavat kurpitsalyhdyt loistamaan entistä aavemaisemmin. Kokoan ohjia ja siirrymme Karosin kanssa hiljaiseen raviin. Iloinen hevonen seuraa tallin tapahtumia korvat höröllä ja silmäilee kummeksuen lepattavia lepakoita. Fiksu hevonen kumminkin ymmärtää varsin pian niiden olevan vaarattomia. Verryttely aikaa on vielä noin 10minuuttia, kunnes kisat aloitetaan ensimmäisellä luokalla. Ratsastan Karosia mahdollisimman taipuneeksi, jotta se saa pujoteltua kaikki tolpat mahdollisimman nopeasti ja helposti. Otamme vielä muutaman suunnan vaihdon, ennen kuin siirrymme laukkaan. Laukkaamme ensin ympyrällä, kumpaankin suuntaan väistellen samalla muita verryttelijöitä. Asetan ja taivutan Karosia, sekä käytän varsin paljon ulkoapujani. Pienennän ympyrää pikku hiljaa, jolloin ori joutuu tiivistämään askeleitaan ja laukkaamaan hieman rauhallisemmin. Kehun oria ja otamme vielä toiseen suuntaan. Kello käy ja pian Amar tulee ilmoittamaan että voimme käydä vilkaisemassa maneesin rataa. Laskeudun kurpitsaponin kyydistä ja ojennan ohjat eräälle ystävälleni, pinkaisten välittömästi maneesiin. Vaikka maneesin täyttää vain himmeä hohtava valaistus, näin kuinka paljon halloween juhlijoita on kerääntynyt katsomoon. Puren huulta ja vilkaisen kisaosuutta. Tilavaan maneesin on aseteltu neljä rataa, joista jokainen on täsmälleen samanlainen. Viisi tolppaa jotka tulisi pujotella mahdollisimman ripeästi ylittämättä rajoja tai tiputtamatta tolppien päissä jököttäviä kurpitsoja. Arvioin välimatkoja ripeästi, kunnes tulee ilmoitus että ensimmäiset ratsukot aloittavat. Palaan Karosin luokse ja heilautan jalkani satulan ylitse. Asettelen viitan paikoilleen ja kehotan hevosta eteenpäin. Ensimmäiset neljä ratsukkoa on asettunut lähtöpaikoille. Pillin vihellyksestä hevoset ampaisevat liikkeelle ja lähtevät pujottelemaan kukin omaan tyylin ja tahtiin tolppia läpi. Kun ensimmäinen ratsukko pääsee maaliin alkaa katsomo osoittamaan suosiota innokkaasti huutaen ja taputtaen.

Nyt on meidän vuoromme. Me ja kolme muuta ratsukkoa asetumme lähtölinjalle. Pidän hevosen hyvin hereillä, asettuneena lähtösuuntaan ja pohkeeni lähtövalmiudessa. Kun pillin vihellys kajahtaa ilmoille, painan pohkeeni hevosen kylkiin ja loikkaamme matkaan. Johdan kädellä, asetan, käytän ulkoapuja sekä painoapujani ja kannusta hevosta juoksemaan. Syöksymme eteenpäin askel askeleelta jokainen lähes samalla viivalla. Kolmas, neljäs ja viimeinen. Yli maaliviivan! Ja voittaja on ****** & *****! Yleisö osoittaa suosiotaan voittajalle. Palaamme hengästyneinä koko poppo verryttely alueelle ja menemme jäähdyttelemään. Karos viskoo päätään iloisesti ja ravailee allani. Seuraava kisamme on luokassa d, mutta siihen on vielä aikaa. Kun Karos on saanut hengityksensä tasaantumaan, laskeudun ratsailta ja talutan hevosen maneesin ovelle. Useat ratsukot ovat kerääntyneet seuraamaan kilpailun etenemistä maneesin oville. Varmistamme Karosin kanssa ettemme ole tiellä ja jäämme paikoillemme. Pujottelu kisa jatkuu vielä muutaman erän, kunnes on taas radan rakennuksen aika. Voittajien huulilla komeilee hymy. Ystäväni saapuu paikalle.
- Jos haluat mennä auttamaan radan rakennuksessa tai jossain muussa, niin mene ihmeessä, minä voin pitää oria, ystäväni sanoo.
- Kiitos, vastaan ja ojennan Karosin ohjat Roosalle. Roosa itse tuntee hevoset hyvin ja tulee hyvin juttuun Karosinkin kanssa.

Pinkaisen radalle auttamaan tolppien kannossa ja kurpitsojen siivoamisessa. Melkoisen moni kurpitsa on saanut kyytiä. Rakennamme uudet tolpat ja kiinnitämme makeiskorit killumaan niiden päihin. Asetamme luudat paikoilleen ja ilmoitamme radan olevan valmis. Ratsukot sujahtavat maneesin ovista sisään hennon hämähäkin seitin alitse. Amar kuuluttaa luokan alkaneeksi ja pyytää kilpailijat paikoilleen. Hurraamme ja kannustamme ratsukoita ja voihkaisemme epäonnistumisille. Mutta voittajat, he saavat raikuvat suosionosoitukset! Kilpailut etenevät mukavaa tahtia. Autan ratojen kunnostuksessa ja rakennuksessa, kunnes minun on aika mennä taas verryttelemään.

Palaan Karosin selässä verryttelyalueelle, jonne on rakennettu este. Käytämme verryttelyajan huolellisesti ja hyppäämme muutaman onnistuneen hypyn yli leveän ja pelottavan esteen. Este on koristeltu hämähäkin verkoin, lepakoin, kurpitsoin, pressuin ja ämpärein. Useat hevoset kieltäytyvät moisesta esteestä ja saavat härdelliä aikaiseksi verryttely alueella. Onneksi taitavat ratsastajat kannustavat hevoset peloista huolimatta yli esteiden ja järjestys palaa kentälle. Pujottelen muutaman harjoitustolpan esteen jälkeen ja menen odottamaan vuoroani maneesin ovelle. Ketterät ponit ylittävät esteet tuosta vain varmoine ratsastajineen, nyt rupeaa jo jännittämään! Kun minut kuulutetaan radalle, sujahdan verkon alitse ja ohjaan Karosin keskelle maneesia. Nielaisen kuuluvasti ja vilkaisen Amaria, joka antaa pillistä merkin.

Kannustan hevosen liikkeelle ja loikkaamme yli pelottavan esteen. Este tuli Karosin eteen sen verran nopeasti, ettei ori ehtinyt moista pelätäkään. Mutta kun ensimmäinen tolppa on pujoteltu ja käännös on taas kohti estettä, nostaa Karos korvansa pystyyn ja hidastaa tahtia. Kehotan kannuksillani hevosta eteenpäin, pidän Karosin turvan ylhäällä ja laukan reippaana ja pitkänä. Hevonen ehtii vielä epäröimään muutaman metriä ennen, mutta reipas kannustus saa orin pomppaamaan lähes paikoiltaan esteen yli. Otamme äsken hukatun ajan umpeen, kiertämällä tolpan reippaasti ja palaamalla taas esteen luokse. Ajattelen nyt että pitkä laukka pitkä kaula ja nyt ehtii Karoskin jo hieman rentoutua ja ottaa hyvän hypyn.

- Hyvä Karos! Kehun nopeasti äänelläni ja kannustan taas hevosta juoksemaan. Kolmas tolppa on jo ulottuvillamme ja muutaman askeleen jälkeen taas este turpamme edessä. Nyt Karos havaitsee liehuvat noitahatut tolppien päissä ja kavahtaa niitä. Onneksi minulla on ohjat kireällä, joten saan hevosen esteen yli pienestä säikähdyksestä huolimatta. Kehuin taas Karosia, pujottelemme neljännen tolpan ja palaamme esteelle. Karos loikkaa hyppyyn ja pujottelee vielä viimeisen tolpan ennen viimeistä hyppyä, jonka se suorittaa taitavasti. Loikkaamme maaliviivan ylitse ja saamme railakkaat suosionosoitukset. Taputan kurpitsapollea iloisesti, ja jäämme jännittyneinä odottamaan tuloksia.

Palaamme verryttelyalueelle odottamaan toisen luokan alkua. Kaksi luokkaa on jo takanapäin ja edessä häämöttää vielä pukuratsastusluokka. Karos pärskähtää allani ja kulkee vapain ohjin. Onhan sillekin annettava vielä rentoutumisen aika ennen viimeistä koitosta.

Katsojat saavat pitää pienen tauon, kun Amar saapastelee noitalakki keikkuen verryttelyalueelle.
- Hyvää iltaa kilpailijat! Pyytäisin nyt kaikkia jotka eivät osallistu pukuratsastusluokkaan poistumaan hetkeksi kentältä.
Kuluu hetki aikaa kun hevosia johdatellaan ulos kentältä ja kentälle. Kun kaikki on taas järjestyksessä Amar jatkaa:
- Noniin, elikäs teidät jaetaan nyt 3-4 hengen ryhmiin ja teidät kutsutaan ryhmä kerrallaan maneesin kilpailu alueelle, jolloin te näytätte parhaanne mukaan hevosten kanssa käynti, ravi ja laukka-näytteet esitellen samalla pukukokonaisuuksianne, joten muistakaa väläyttää esille myös pienimmätkin yksityiskohdat! Onnea kilpailuun! Amar toivottaa ja palaa maneesiin. Kilpailujen työntekijä kuuluttaa ryhmät ja kehottaa meitä valmistautumaan luokkaan kymmenessä minuutissa.

Minun ryhmääni kuuluu meidän lisäksi valkoinen ritariratsu, pelottavan kuolleen ritarin ratsastamana sekä pieni ruunikko New Forest poni puettuna hämähäkki pukuun, ratsastajan ollessa hämähäkkimies. Harjoittelemme verryttelyssä yhteisen sävelen löytämistä. Pienen ponin vuoksi askelluksemme saa olla hieman hitaampaa ja lyhyempää kuin normaalisti. Sovimme järjestyksen koko järjestyksen mukaisesti. Valkoinen ritariratsu johtaa joukkoa, jonka jälkeen tulemme minä ja Karos ja meidän perässä hämähäkki ratsukko. Otamme verryttely alueella jokaista askellajia, ja yritämme parannella yhteistyötämme pienten lisäysten merkeissä. Kun ensimmäinen ryhmä kuulutetaan sisään, pujahdamme porteista ulos ja menemme seisomaan maneesin kulmalle. Me olemme toisina.

Kun ensimmäinen ryhmä palaa maneesista, vilkaisemme jännittyneinä toisiamme ja astelemme jonossa maneesiin hymy huulilla. Liikuttelen kuolainta Karosin suussa ja teen pohkeillani pieniä impulsseja orin kylkiin. Karos on hyvin kuulolla ja kun astelemme ympyrälle, se taipuu nätisti ja kulkee kaula kaarella, nostellen jalkojaan ylväästi. Takanamme kulkeva new forest nauttii yleisön suosiosta ja vilkuilee ympärilleen silmät loistaen. Asusteet välkkyen ja yleisön hurraukset kaikuen kuljemme reippaassa tempossa ympyrällä tuomarien seisoessa keskellä. Muutaman kierroksen jälkeen Amar pyytää meitä siirtymään kevyeeseen raviin. Karos on kovalla innolla juoksemassa reippaaseen tahtiin, mutta kunnon pidätteet saavat orin tyyntymään ja kulkemaan jälleen hyvin asettuneena ja hyvässä peräänannossa. Karos pääsee erinomaisesti liikkumaan asusteissaan, joita olin suunnitellut jo pitkään. Meidät pyydetään ottamaan pysähdys, joka luonnistuu jokaiselta ratsukolta helposti. Saamme luvan jatkaa ravia vielä hetken ja siirtyä sitten laukkaan. Laukkaamme hidastempoista, mutta siistiä laukkaa, jotta pieni hämähäkkiponikin pysyy menossa mukana. hevoset korskuvat ja saavat aplodit kun tuomari pyytää meitä poistumaan käynnissä paikalta.

Kun pääsemme ulos maneesista, huokaisemme yhteen ääneen.
- Eikös se mennytkin ihan hienosti? Kuollut ritari varmistaa.
- Minun mielestäni aikanakin, naurahdan ja taputan kurpitsapollea.
- Ja minun, Donnakin, tai siis tarkoitan hämähäkkiponikin pysyi hienosti isojen ponien perässä, vaikka yleensä se ei viitsi paljoa hoppuilla, hämähäkkiponin ratsastaja naurahtaa. Nauramme yhteen ääneen ja palaamme verryttelyalueelle. Annan Karosin kävellä kunnolla vapain ohjin, kunnes kaikki ratsukot pyydetään maneesiin. Maneesissa onkin jo aika täyttä kun viimeiset ratsukot ovat pujahtaneet sisälle. Amar kiittää loistavasta Halloween kilpailusta ja illanvietosta, sekä jakaa jokaiselle pienen halloween makeispussin. Palkintojen jako suoritetaan, jonka jälkeen liu´umme hiljalleen ulos raikkaaseen ja pimeään lokakuiseen iltaan. Vierailevat kilpailijat palaavat kuljetusautoilleen ja tallin hevoset sujahtavat karsinoihin. Väsymys painaa jo päälle, ilta on ollut täynnä tekemistä ja aivan mahtavaa ohjelmaa, en voi olla kuin tyytyväinen Karosiin ja koko Heijastuksen väkeen ja toimintaan.

Riisun hevosen asusteista ja varusteista ja asetan ne käytävälle odottamaan. Harjaan Karosin huolellisesti, tunnustelen jalat ja puhdistan kaviot. Tallityöntekijät ovat hoitaneet hevosten ruuat ja karsinat kuntoon ennen tapahtumaa, joten Karos pääsee suoraan nauttimaan mahtavasta halloween ateriastaan ja puhtaasta karsinastaan. Toivotan Karosille vielä hyvää Halloweeniä ja pujahdan pimeän käytävän poikki satulahuoneeseen. Pistän tavarat huolellisesti paikoilleen ja riisun oman asunkin. Vaihdan leppoisat kollarit päälleni, tungen asun muovipussiin ja saapastelen toimistoon. Viimeiset vierailijat ja vakiokävijät syövät vielä antimia ja siivoilevat paikkoja. Liityn heidän seuraansa ja autan roskien keräämisessä. Kun toimisto on saatu suhteellisen hyvään kuntoon, palaan Amarin mukana pihalle sammuttelemaan kurpistalyhtyjä ja irrottamaan koristeita. Siivoamme maneesin isolla porukalla, ennen kuin kukin lähtee kotiin nukkumaan. Ennen lähtöäni kiitän Amaria vielä mahtavasta illasta.
- Kiitos osallistumisestasi, tällaiset tapahtumat saavat aina ilon kuplimaan rinnassani, vaikka tämän illan aihe onkin karmiva halloween! Amar nauraa.
- Olet oikeassa, vastaan ja nauran. Heilautan kättäni Amarille ja lähden kohti kotia. Kulkiessani pimeää hiekkatietä pitkin törmään vielä tiellä istuvaan mustaan kissaan jonka silmät kiiluvat uhkaavasti. Vilkaisen taakseni ja pinkaisen lopun matkan kotiin.

~ Wonder