tiistai 21. syyskuuta 2010

hoitotarina Karos, 21.9.2010

Koulun kellot pirahtivat ja pääsin loikkaamaan ylös tuolistani. Nappasin reppuni ja juoksin käytävää pitkin kaapilleni. Vedin takkia niskaan ja pyyhälsin jo pian alas koulun rappusia bussipysäkille. Kuin taikaiskusta bussi kaartoi kulman takaa pysäkille. Istuuduin vapaana olevalle penkille vanhan ystäväni viereen. Juttu lähti sujumaan tutulla tavalla käyden nopeasti läpi koulukuviot ja kiemurtelemalla sitten hevosaiheisiin juttuihin. Ystäväni omisti itse viisi ravuria, joten meitä yhdisti tavattoman suuri hevosrakkaus.

Bussi kulki vauhdikkaasti kaupungin läpi ja lähti sitten kulkemaan vanhaa tietä pitkin kohti syrjäisimpiä asuinalueita. Kun kaarroimme hiekkatielle, tiesin olevani aivan lähellä. Painoin bussin punaista stop -nappia ja valmistauduin hyppäämään pois kyydistä. Heilautin kättäni ystävälleni ja saapastelin ulos bussista.

Käveltyäni noin puolentoista kilometrin verran, ilmestyi kulman takaa tuttu tallirakennus pihoine ja aitauksine. Vedin sieraimiini tuttua hevosen hajua ja astelin pihan ylitse talliin. Vietyäni tavarani suunnistin kohti tarhoja. Huutelin hetken Karosia, kunnes ori asteli portille ylväästi päätään pidellen ja jaloillan steppaillen. Hieroin hoitohevoseni kaulaa ja napsautin riimunvarren kiinni päitsiin. Karos pärskähti ja lähti kanssani kulkemaan kohti tallia.

Päästyämme käytävälle päästin orin omaan tuttuun karsinaansa ja lähdin hakemaan varusteita. Varustehuoneessa oli muutama tuttu ratsastaja, joita tervehdin iloisesti. Nappasin Karosin satulan, suitset, harjat ja suojat ja palasin hevosen luokse. Toin orin hoitopaikalle ja sidoin huolellisesti kiinni. Aloitin harjauksen sukimalla ensin huolellisesti kumisualla. Lika ja pöly putoilivat alas betonilattialle ja hevosen karva kävi yhä puhtaammaksi. Kävin läpi orin karvan dandyllä ja pölyharjalla ennen kavioiden puhdistusta. Saatuani kaiken tehtyä, ryhdyin varustamaan hevosta. Pujotin suojat jalkoihin ja laskin satulan selkään. Karos tanssahteli rinnallani ja riuhtoi narua.

- Käyttäydypäs nyt! Komensin. Pujotin suitset orin päähän ja painoin oman kypäräni päähän. Irrotin hevosen ja vein sen ulos tallista ja pihan ylitse kentälle. Kentälle oli jäänyt joltain useita erilaisia esteitä ja puomeja, joten päätin käyttää niitä hyväkseni.

Nousin keskellä ratsaille ja mittasin jalustimet. Varmistin vyön ja lähdimme kävelemään ympäri uraa. Hevonen silmäili innoissaan esteitä ja tanssahteli sivuttain allani. Kehotin Karosia liikkumaan eteenpäin ja annoin vapaat ohjat. Käveltyämme melkein kymmenen minuutin verran kokosin ohjat ja lähdimme verryttelemään kevyessä ravissa. Ori puhkui energiaa, joten sain käyttää kaikki taitoni saadakseni sen kulkemaan pitkin uraa poukkoilematta ja rimpuilematta. Liikuttelin kuolainta, pidin pohkeeni kiinni ratsun kyljissä ja ratsastin sitä eteenpäin. Muutaman kierroksen jälkeen vaihdoimme suunnan ja ryhdyimme tekemään paljon voltteja ja ympyröitä. Ori yritti parhaansa mukaan ravata pois altani, mutta sain sitä pikku hiljaa hallintaani. Lämmiteltyämme noin seitsemän minuutin verran lähdimme ottamaan harjoitukseen mukaan pysähdyksiä.

Alkuun sain toden teolla painaa takapuoleni alas satulaan, nojata taakse ja pidättää, jotta hevonen viitsi ottaa apuni todesta. Mutta joka kerta kun se vastasi apuihini pyydetyllä tavalla, kehuin sitä ja hölläsin apuja. Lopulta meidän edetessä vauhtia kaksi metriä ravia yksi pysähdys kaksi metriä ravia yksi pysähdys kaksi…rupesi homma toimimaan. Karos pysähtyi yhä pienemmillä avuilla ja alkoi nöyrästi kulkea rauhallisemmin ja kuuliaisemmin. Kehuin hevosta ja annoin kämmeneni taputtaa orin lihaksikasta kaulaa.

Vaihdoimme vielä suunnan ja jatkoimme yksitoikkoista ja melko rassaavaa harjoitusta. Saatuani hevosen ravaamaan nätisti ja pysähtymään vain istuntani avulla päätimme kokeilla laukan nostoja. Jäimme pääty-ympyrälle ravaamaan harjoitusravia ja valmistelin nostoa. Herättelin hevosta, tein puolipidätteitä, kutittelin sisäohjalla ja sisäpohkeella ja lopulta annoin laukkapohkeet. Korvat hörössä kulkeva hevonen siirtyi sulavasti vauhdikkaaseen laukkaan, pyrkien rynnimään eteenpäin suurella tahdon ja lihasten voimalla. En kumminkaan antanut periksi, vaan ryhdyin heti ratsastamaan hevosta liikuttelemalla kuolainta, pidättämällä ja ottamalla asetusta ja tukea. Istuin syvälle satulaan ja annoin takapuoleni tanssia satulassa. Eikä aikaakaan kun ote hevoseen löytyi. Minun ei tarvinnut kuin käyttää monipuolista apujen kirjoani ja nauttia kyydistä.

Tiivistin istuntani ja tunsin kuinka hevonen siirtyi korskuen raviin. Taputin sitä nopeasti ja vaihdoimme ympyräleikkaa suunnan. Otimme muutaman metrin ravia ja siirryimme taas huolellisten valmistelujen jälkeen laukkaan. Painoin kantapääni alas, nojasin taakse ja istuin, istuin, istuin ja vain istuin tiiviisti, joka riitti hevoselle. Se pysyi kauniisti laukassa ilman turhia pomppuja ja syöksähdyksiä. Jatkoimme laukkaa uralle. Tämä toki innosti välittömästi hevosta. Karos nosti korvansa pystyyn ja pyrki lähteä koohottamaan ympäri kenttää, mutta ei, siihen en sentään suostunut. Jatkoin ratsastusta, aivan kuin ympyrälläkin, käyttäen suurimpana apuvälineenäni istuntaa. Liikuttelin kuolainta, pidin hyvän tuen niin pohkeillani kuin ohjallanikin ja annoin käteni pysyä vakaana. Laukkasimme kentän toiseen päähän, teimme pääty-ympyrän ja jatkoimme toisen pitkän sivun, kunnes siirryimme raviin toisessa päädyssä. Taputin oria ja annoin sen hengähtää hetken.

Muutaman minuutin kuluttua, kokosin jälleen ohjat ja aloitimme työt. Siirryimme kevyeeseen raviin ja lähdimme ravaamaan puomeista tehtyä keskiympyrää pitkin. Karosilla näytti olevan kova kiire ja sähläys päällä, mutta rauhoitin itseni ja istuntani ja lähdin ratsastamaan ravia aivan kuin puomeja ei olisikaan, kyllä hevonen niistä yli pääsisi ilman minuakin. Hain hyvän asetuksen ja pidin ulko-ohjan tuen, ratsastin ulkoavuilla ja pidin hevosen hyvin asettuneena. Ravasimme tasaista ravia. Pyrin pitämään oman kevennykseni mahdollisimman rauhallisena, jopa hieman hevosen askelia jäljessä, jolloin hevonen lähti itse hidastamaan löytääkseen taas rytmin ratsastajansa kanssa. Kehuin Karosia ja siirryimme laukkaan. Laukkasimme rauhallista laukkaa puomiympyrällä, ylittäen aina joka toisella askeleella maapuomin. Vauhti oli juuri sopivaa ja hevonen ehti keskittyä hyvin. Siirryimme käyntiin ja päätimme kokeilla samaa asiaa esteiden kanssa. Kyseinen harjoitus löytyi kentän toisesta päästä. Esteet oli tehty noin 40cm korkuisiksi ja ne olivat noin kahden laukka-askeleen välein isolla ympyrällä. Ravasimme ympyrällä ja siirryimme laukkaan. Ensimmäinen este tuli hevoselle hieman hätäisesti. Rauhoitin kumminkin laukan ja ylitimme esteen hieman kömpelösti. Meillä oli kumminkin loistavat kaksi askelta aikaa ottaa homma haltuun ja niin ylitimme toisen esteen jo varsin hyvin.

Nyt ymmärsi Karoskin keskittymisen tärkeyden. Hevonen keskittyi aivan täydellisesti hommaan, laukkasi tasaisesti, kuunteli apujani ja ylitti pieniä esteitä hyvin. Emme tehneet harjoitusta kuin kolmen kierroksen verran, jonka jälkeen laukkasimme pois ympyrältä. Otimme raviin ja ravasimme kerran kentän ympäri. Nyt olisi vuorossa jumppasarja. Viiden esteen jumppasarja seisoi kentän sivussa odottamassa meitä. Arvioin välejä ja päättelin meidän täytyvän tulla sisään joko erittäin rauhallisessa laukassa tai vuorostaan normaali tempoisessa ravissa. Päätin meidän kokeilevan ensin ravissa. Ratsastin hevosen ravissa kohti jumppasarjan ensimmäistä osaa 50cm korkeaa pystyestettä. Pidin ohjat tiukalla, pohkeet kiinni hevosen kyljissä, katseeni edessä ja määrätietoinen asenne päällä.

Ylitimme pystyn ja siirryimme laukkaan. Annoin hevosen loikata yli 70cm korkean pystyn ja jatkaa kolme viimeistä estettä. Hevonen hieman hätiköi, mutta muuten harjoitus meni oikein mallikkaasti. Päätimme kumminkin ottaa uudelleen. Tulimme nyt vuorostaan sisään rauhallisessa laukassa. Tämä oli haastava tehtävä, koska ori veti esteelle helposti reippaassa tempossa. Pidätin sitä kumminkin ja istuin itse syvälle satulaan, juuri muutaman metriä ennen estettä nousin kevyeeseen istuntaan ja annoin hevosen ylittää este. Koska kahden ensimmäisen esteen välissä oli vain yhden askeleen väli, annoin hevosen itse arvioida oma lähestyminen. Mutta välittömästi kahden asteen jälkeen, otin orin haltuuni, ratsastin laukan nopein avuin kuntoon ja ylitimme loput esteet hallitussa laukassa. Taputin Karosia ja tunsin sen kaulan olevan jo hieman hikinen. Keskellä kenttää oli rakennettu muutama erikoiseste, joita päätin kokeilla. Ensimmäinen oli korkea portti, jonka alla ja päällä oli puomeja Näytin hevoselle porttia ja lähdimme lähestymään sitä. Pidin hevosen turvan ylhäällä, ohjat lyhyellä ja katseeni kaukana esteen toisella puolella. Lähestyimme estettä tarmokkaassa laukassa. Painoin pohkeeni kiinni Karosin kylkiin ja ylitimme portin isolla loikalla. Ori otti esteen jälkeen muutaman vauhdikkaan loikan ja otti tähtäimekseen edessä häämöttävän yli 120cm okserin, mutta pidätin hevosta ja ohjasin sen pois linjalta.

Karosin mielestä okseri näytti sen verran houkuttavalta, että se viskoi päätään turhautuneena ja pärskähti kärsimättömästi.

- Voimme hypätä sen myöhemmin, naurahdin ja hieroin hevosen kaulaa. Kävelimme Karosin kanssa hetken ja lähestyimme sitten muuria. Ylitimme sen pitkällä hypyllä, jonka jälkeen teimme ympyrän päätyyn. Kokosin hevosen uudelleen ja lähestyimme nyt vuorostaan mustista tynnyreistä tehtyä trippeliä. Trippeli ei ollut kuin 100cm korkuinen, joten ratsastin laukan vain pitkäksi ja saavuimme esteelle. Ori loikkasi valtavalla hypyllä pitkän trippelin yli ja ryntäsi vauhtiin. Nousin heti esteen jälkeen pystyyn, istuin alas satulaan ja pidätin hevosta. Pian olisi jo aika lopettaa, joten päätin hypätä Karosin kanssa vielä okserin ennen lopettamista. Jatkoimme matkaa ja käännyimme kohti okseria. Ori arvioi matkaa ja ponnisti juuri oikeasta kohdasta hienoon hyppyyn. Taputin Karosia ja ohjasin sen uralle.

Hieroin hikisen hevosen kaulaa ja annoin vapaampaa ohjaa. Siirryimme kevyeeseen raviin ja jäähdyttelimme huolellisesti. Ravattuamme melkein kymmenen kierrosta, siirryimme käyntiin ja annoin orin tasaannuttaa hengityksensä. Ratsastin orin pihalle ja laskeuduin alas satulasta. Nostettuani jalustimet ja löysättyäni vyön, vein hevosen talliin. Tallissa kävi kova hyörinä. Hevosia varustettiin, loimitettiin ja ruokittiin. Ahtauduimme muiden joukkoon ja vein hevosen hoitopaikalle. Riisuin varusteet ja hain ämpäriin vettä. Suin orin läpi kumisualla, jotta saisin verenkierron hyvin kulkemaan ja pyyhin sen sienellä. Tunnustelin jalat läpi ja päätin letkuttaa niitä hetken. Puhdistin kaviot ja suunnistimme pesukarsinaan. Sidottuani orin kiinni, letkutin jokaista jalkaa neljän minuutin verran. Kuivasin jalat pyyhkeellä ja hieroin hieman linimenttiä.

Saatuani hevosen hoidettua, vein sen omaan karsinaansa heiniensä ääreen ja siivosin varusteet pois. Laitoin ne omille paikoille ja siivosin ripeästi Karosin kaapin. Kirjasin liikutusvihkoon tekemämme asiat ja lähdin siivoamaan esteitä pois kentältä. Saatuani kaikki omille paikoille vilkaisin kelloani. Kello oli jo sen verran että minun olisi aika palata kotiin. Kävin sanomassa hei hei Karosille ja otin bussin kotiin.

~ Wonder

1 kommentti:

  1. Todella ihana, tarkasti kirjoitettu tarina, tykkään tosi paljon nykyisestä kirjoitustyylistäsi! :) Ainut vain että aina tulee hirveä hinku ratsastamaan kun luen noita tarkkoja kuvauksiasi... :D Hyvin hoidettu siis jälleen, tosin ensi kerralla voisit myös siivota karsinan, ruokkia Karosin tai vaikka putsailla varusteitakin jos ehdit?

    VastaaPoista