Hikinoro rasittavasti selkää pitkin valuen, kypärä takuuvarmasti otsaan liimautuneena kuuntelin kavioiden tasaista töminää maneesin pohjaan ja yritin keskittyä parhaani mukaan ympyrän pienentämiseen. Satulan toisella puolella työtä tekevälle Takulle ei ollut temppu eikä mikään jatkaa laukkaharjoituksia loputtomia aikoja, mutta itse aloin olla totaalisen uuvuksissa vastalaukoista, temponmuunnoksista, laukanvaihdoista, muuttuvan kokoisista ympyröistä...
Yksikseni en varmasti olisi tällaiseen hullutukseen ryhtynyt, mutta tyylikkäästi katsomon puolelta kahvimuki kädessä ohjeita huuteleva tuttavani, yksityisvalmennusta meille pitämään tullut Tytti Virtanen, koki välttämätöntä pakkoa hioa laukkatyöskentelyämme täydellisyyteen asti. Kaikkien kalloon ei tuntunut mahtuvan tieto siitä että vastahan tässä kesälomalta palattiin!
"Okei, ja sitten jättimäiselle keskiympyrälle, myötälaukka, kunnon asetus ja taivutus ja joka toinen ympyrä mahdollisimman hitaassa, joka toinen mahdollisimman reippaassa tempossa", kuului karjuntaa katsomon suunnalta juuri kun ehdin tuskastella jalkalihasteni voimattomuutta. Tiesin kuitenkin ettei vastaväitteille olisi sijaa, joten yritin pysytellä yhtä kuuliaisena kuin ratsuni, joka onnekseni hidasti tempoa pienestä pidätteestä ja painonsiirrosta, ja lisäsikin tempoa erittäin sujuvasti pääasiassa painoavun avulla.
Ikuisuudelta tuntuneen ympyrällä pyörimisen, tietystikin kahteen suuntaan suoritetun sellaisen, jälkeen kuulin vihdoin armahtavan tokaisun: "Okei, nyt riittää toi laukkaaminen jo. Kevyessä ravissa rennot loppuverkat, anna hiljalleen ohjaa ja pidä huoli että Takku määrää vauhdin mahdollisimman rentona". Vaikka lihakseni olisivat mieluusti loikanneet suorilta käsin alas satulasta ja pötkähtäneet rentoutumaan kenties koko loppuelämäkseen, olin kuitenkin tyytyväinen ettei minun tarvinnut kuin hiuksenhienoilla avuilla osoittaa orille minne mennä ja pomppia satulassa niin että se näytti keventämiseltä.
Samalla jouduin kuitenkin keskittymään myös kommenttien kuuntelemiseen, mikä ei "yllättäen" ollut sitä mieluisinta puuhaa. "Ori on huippukunnossa kesän löhöilystä huolimatta, mutta sulla on kyllä paljon tekemistä ennen kuin sun kannattaa kisaradoilla istuntaasi näyttää! Lisää ryhtiä likkaan ja pidä ne kädet paikallaan, ihme että Takku ei jo hermostunut sun tempoiluusi ja voimattomiin apuihisi. Sen verran voin myöntää että myötäsit kyllä hyvin ratsusi liikkeitä ja avut oli huomaamattomat, mutta tuosta viimeisemmästä voinee kiittää ennemminkin herkkää ja kuuliaista ratsua ja ensimmäisestä ratsusi upeita liikkeitä. Yhteistyö teillä on tosi hyvällä pohjalla, mutta kyllä sun pitää itsesi ja istuntasi kanssa ahertaa ihan urakalla kesän jäljiltä, ja voisi olla ihan hyväksi jos noi grillatuilla maisseilla hankitut vatsamakkarat lähtisivät livohkaan myös ennen tiukan kisatakin päälle pukemista.."
Okei, myönnetään: tuli niitä maissintähkiä ehkä pari liikaa syötyä ja joo joo, ehkä se ryhdikkyyskin pääsi johonkin katoamaan, mutta hei - ainakin ratsukon komeampi osapuoli on hyvässä kunnossa! Hiukan valmentajan tyyliin kuuluvista suorasukaisista kommenteista herneitä nenään vetäisseenä päätin kuitenkin näyttää heti seuraavassa valmennuksessa että ei mua tarvitsisi ihan lyttyyn haukkua, murr..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti