Kevyitä lumihiutaleita sateli alas taivaalta, kun talutin Halin maneesiin. Poni korskahti ja puhisi innoissaan. Vein sen keskelle maneesia ja kapusin ratsaille. Oli outoa nousta pienemmän hevosen selkään kuin Karos. Taputin kumminkin iloisesti ihanan Halin harmaata kaulaa ja kannustin sen liikkeelle.
Käveltyämme hetken, siirryimme kevyeeseen raviin. Annoin Halille vähän lisää pohkeita ja tunsin kuinka ori vastasi pyyntööni. Ravityöskentelyn aikana teimme paljon voltteja ja temponmuunnoksia. Halille teki hyvää ravata välillä oikein reippaasti ja välillä keskittyä menemään rauhallisemmin. Vaihdoimme pian suunnan ja lisäsimme mukaan siirtymiset ravin ja käynnin välillä. Nuori hevonen totteli kiltisti istunta-apuja, kunhan hieman avitin ohjilla.
Pian kokosin ohjia vielä hieman ja kannustin ratsun laukkaan. Muutaman reippaan raviaskeleen jälkeen meno muuttui tasaiseksi laukaksi. Maiskautin vielä muutaman kerran ja etenimme pitkin pitkää sivua. Kierroksen jälkeen jäimme isolle keskiympyrälle. Yritin hakea asetusta, mutta aluksi se tuntui olevan toivottoman hankalaa. Hali nautti laukasta, eikä olisi millään jaksanut keskittyä moiseen ”pilkunviilaukseen” – niin kuin luulen hevosen asiasta ajattelevan. Kutittelin kumminkin sitkeästi sisäohjasta, ja otin välillä hieman reippaammin, jos ei tapahtunut mitään reaktiota. Heti kun Hali hiemankin myötäsi, kehuin ja löysäsin sisäohjaa. Useiden laukkakierrosten jälkeen Hali asettui jo välillä. Vaihdoimme sunnan, teimme saman toiseen suuntaan ja siirryimme sitten käyntiin. Annoin Halin hetken kävellä ja silmäilin maneesissa olevia muutamaa estettä. Esteet olivat noin 40cm korkeita, joten sopivat seuraavaan harjoitukseen vallan mainiosti.
Kokosin ohjat, ravasimme muutaman kierroksen ja lähdimme sitten tulemaan kevyessä ravissa 40cm korkeaa pystyestettä. Hali ravasi reippaasti kohti estettä ja loikkasi sen yli. Taputin ponia ja tulimme esteen vielä kertaalleen. Sitten lähdimme tulemaan harjoitusta, jossa teimme ravissa voltin esteen yli ja jatkoimme laukkaa toisen pitkän sivun. Vaikka harjoitus oli melko yksinkertainen, se oli meille vaativa. Yritimme nimittäin tehdä voltin hyvine asetuksineen ja sopivine tempoineen. Helpommin sanottu kuin tehty...!
Pitkän harjoittelun tuloksena, lopulta asetuksen poikanen alkoi vilahdella mukana. Kehuin hevosta hurjasti ja hymy nousi huulilleni. Voi sitä näinkin pienistä asioista tulla hurjan iloiseksi! Teimme vielä muutaman kerran harjoitusta toiseen suuntaan, kunnes annoin Halin kävellä. Vielä olisi hetki aikaa ennen loppuverryttelyjä ja ne aioin omistaa käyntityöskentelylle.
Niinpä kokosin ohjat ja lähdimme ottamaan rentoa, pitkää käyntiä. Hain kunnon tuntuman ulko-ohjalle ja lähdin liikuttelemaan sisäsormiani. Painoin kevyitä impulsseja sisäpohkeella ja pidin hevosen itsessään suorana ulkopohkeen avulla. Hali pärskähti muutamaan otteeseen ja alkoi keskittyä pikku hiljaa. Pian liitimme pysähdykset ja peruutukset mukaan. Pitämällä ohjastuntuman hyvänä, pystyin tekemään pysähdykset tiiviin istunnan avulla. Peruutuksissa Hali oli aluksi hieman hukassa, mutta kun se oivalsi mitä hain, homma lähti rullaamaan. Teimme jokaiselle pitkälle sivulle neljä volttia ja jokaiseen kulmaan yhden voltin. Hali alkoi pikku hiljaa aivan tahtomattaankin asettua ja taipua. Kehuin sitä, myötäsin ohjalla ja ratsastin aktiivisesti ponia eteenpäin.
Ennen loppuverryttelyihin siirtymistä, olin todella tyytyväinen Haliin. Ori kulki ryhdikästä käyntiä, asettuneena kulmissa ja astui takajaloillaan kunnolla alle. Myös pientä peräänannon poikasta oli havaittavissa. Taputin ponia kiitollisena, annoin hieman vapaampaa ohjaa ja ravasimme muutaman kierroksen kevyttäravia. Sitten siirryimme käyntiin ja kävelimme loppukäynnit.
Talliin päästyämme huomasin, kuinka Halille oli noussut jo hikipintaan, paksun talvikarvan alla. Riisuin siltä varusteet, kuivasin sitä vähän, suin ja puhdistin kaviot. Palautin varusteet satulahuoneeseen ja menin vielä hetkeksi Halin luokse, jotta sain selvitettyä jouhista takut, katsoin myös, että hevosella oli vettä.
Kun Halin pienet hikilaikut olivat kuivuneet, napsautin riimunvarren kiinni päitsiin ja talutin ponin tarhaan. Siellä sitä odotti iso kasa heiniä ja muutama hyvä kaveri. Laskin hevosen tarhaan, suljin portin ja palasin talliin siivoamaan karsinaa. Hali olikin päättänyt laittaa karsinan aivan uuteen uskoon, joten pitkän aikaa sain puhdistella sitä. Mutta kun karsina kiilsi puhtauttaan, lakaisin vielä käytävän, laitoin iltaruuat valmiiksi ja kävin puhdistamassa Halin suitset, jotka olivat parin likaläiskän peittämät.
Kun hommat oli tehty, vilkaisin kelloa ja lähdin hakemaan poikaa sisälle. Kello oli jo melko paljon ja melkein kaikki hevoset seisoivat jo tyytyväisinä karsinoissaan. Vielä muutama polle ja tallin täytti tyytyväinen rouskutus. Toivotin Halille hyvät yöt, kiinnitin joulukortin sen oveen ja hiippailin hämärälle pihamaalle, odottamaan äitiäni.
~ Wonder
Huippua että teit Halin kanssa myös käyntityöskentelyä, se on omaan makuuni sen verran rauhallista että tuppaa turhan usein jäämään vähemmälle... Ja tietysti ihana huomata että sulla riittää kärsivällisyyttä asetusten ja taivutustenkin jankkaamiseen! Hienosti hoidettu jälleen kerran, Hali tuntui olevan oikein ylpeä hienosta kortistaan ;)
VastaaPoista